Odotin hartaudella Sofia Kilpikiven kirjaa Maratonmimmi siitä lähtien, kun kuulin kustannussopimuksesta. Olen seurannut Sofian tempauksia Fitness Führer -blogista ja olen saanut ilokseni osallistua hänen kanssaan viiden juoksijan maratonille joulukuun räntäsateessa. Toivoin, että kirjan kansien sivuun olisi saatu kiteytettyä Sofian treenioppien parhaat palat. Minun ei tarvinnut pettyä!
Harmi, ettei tällaista kirjaa ollut olemassa, kun aloin treenata vuoden 2000 alussa ensimmäiselle maratonilleni. Kirja näytti esimerkin kautta, ettei elämäänsä tarvitse pyhittää juoksulle, vaikka haluaisikin päihittää 42,195 kilometrin kuninkuusmatkan. Elämään mahtuu muutakin kuin juoksua. Ainakin Sofialla.
Kieleltään kirja oli helposti lähestyttävä ja teksti oli Sofian tapaan sopivalla tavalla itseironian ryydittämää. Hän ei nosta itseään kaikkitietäväksi maratonien suhteen, vaan kertoo esimerkkien kautta kuinka hän itse on selvinnyt maratonin lähtöviivalle ja maaliin kerta toisensa jälkeen. Toki kirjan kansiin mahtuu paljon tiukkaa faktaakin. Käytin esimerkiksi maratonille mukaan -listaa hyödykseni suunnitellessani, mitä Helsinki Spring Marathonille pitäisi ottaa mukaan.
Olisin kaivannut kirjaan enemmän kuvia ja visuaalisia elementtejä. Ymmärrän hyvin päätöksen pidättäytyä Sofian kuvissa, mutta siltikin olisin kaivannut havainnollistavia kuvioita ja kaavioita. Esimerkiksi treenivaatteista olisi saanut näyttävän kokonaisuuden kuvilla ryyditettynä.
Kirja on tarkoitettu erityisesti juoksun aloittamista suunnitteleville ja niille, jotka haluavat buustausta siirtyäkseen numerolappujuoksuihin. Myös pidemmän aikaa juosseelle kirja on viihdyttävä teos. Huomasin nyökkäileväni jatkuvasti kirjaa lukiessani: "Just näinhän se on. Tuota munkin pitää kokeilla."
Kirjasta saa itse kukin hyviä vinkkejä eri elämäntilanteisiin, kuten pienten lasten kanssa juoksuarjen pyörittämiseen. Sieltä löytyy myös apua, kun tuntuu siltä, että juoksuilo on kadonnut kesäsään mukana. Jos siis kaipaat vertaistukea matkallasi juoksijaksi ja/tai maratoonariksi tai uskonvahvistusta seuraavaan kisaan, nappaa kirja yöpöydällesi.
Kirjan arvostelukappale on saatu Tammelta.
Kirja jatkoi matkaansa blogini tunnollisimmalle seuraajalle. Hän nimittäin osti aikuiselämänsä ensimmäiset lenkkarit siltä varalta, jos sattuisi joskus ottamaan muutaman juoksuaskeleen. Ties kuinka monta niitä tuleekaan hänen luettuaan Maratonmimmin kannesta kanteen?!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Hmm.. Kuulostaa mielenkiintoiselta kirjalta. Kiitos vinkistä - täytyy tutustua. Ja nyt muistin, että taisit joskus toivoa toivepostauksena jotain kirjapostausta. Täytyy palata asiaan kunhan ehdin ja tulla sitten vinkkaamaan, kun on valmista. =)
VastaaPoistaMihin sä tarttet vinkkejä maratonille? Olethan jo juossut niitä.. =)
Keveitä kilometrejä! =)
Vihaan pakkaamista yli kaiken. Kaiken lisäksi mulla tyhjenee aivot mystisesti ennen numerolappujuoksuja, varsinkin kun ensin pitää hoitaa lasten tarpeet, sitten vasta omat. Siksipä kaikki valmiit listat ovat ihanteellisia.
PoistaVaikka maratonit ovatkin tuttuja, silti uudet vinkit ovat aina tervetulleita.
Kiitos Marika, toivotaan että koivet pysyisivät kevyinä huomenna vielä 17 kilsankin kohdalla.
Hyvin samanlaisia ajatuksia kirja herätti minussa. Kovasti olisin kaivannut juuri Maratonmimmin kaltaista opusta, kun juoksemisen aloitin. Kilpikiven tyyli on mukavan rento mutta kirjan visuaaliseen ilmeeseen olisin toivonut jotain lisää. Mutta silti, kaiken kaikkiaan mainio teos juoksusta kiinnostuneelle.
VastaaPoistaHauska kuulla Jonna, että meille molemmille jäi samat fiilikset kirjasta. Toivotaan, että mahdollisimman moni juoksun alkutaipaleella oleva saisi kirjan käsiinsä.
Poista