Otin varaslähdön juoksuun jo toissapäivänä. Päätin lähteä tunnustelemaan vointia keskiviikon kimppalenkille ihan varovasti. Päätin ennen kotoa lähtöä, että lopetan juoksemisen heti, jos tikkiposki alkaa oireilla. Pelko oli turha. Ensimmäinen HCR:n jälkeinen lenkki sujui yllättävän hyvin.
Eilen aamulla lääkeliuskasta kurkisteli viimeinen tabu. Sain heittää tyhät kuoret illalla roskiin.
Hyvässä porukassa on ilo juosta. Mulle kelpaa huonompikin seura, mutta eipähän sellaista ole vielä eteen tullut näillä keskiviikkoisilla yhteislenkeillä. Ensimmäisen kerran hyppäsin remmiin varmaankin alkutalvesta mutta lasten harrastusten ja sairasteluiden vuoksi olen päässyt mukaan vain muutaman hullun kerran. Onneksi kesällä aikatauluissa on enemmän joustoa, joten enköhän pääse jatkossa paremmin mukaan.
Kiersimme ensin rantoja 11 kilometrin verran (1:01). Tarkoituksenani oli mennä lenkin jälkeen Bollikselle katsomaan tyttäreni illan viimeistä futismatsia, mutta harmikseni se olikin alkanut aiemmin, kuin mitä meille vanhemmille oli ilmoitettu. Missasin siis kaikki illan ottelut kovasta yrityksestä huolimatta.
Onneksi mieheni tuli fillarilla vastaan Mäntymäen kulmilla ja käski kääntyä kotiin päin. Muuten olisin haahuillut jalkapallokentällä orpona etsien lapseni joukkuetta turhaan. Nyt sain kotimatkan ajaksi itselleni kaupan päälle mukavan kirittäjän.
Vaikka keskiviikon 17 kilsaa (tai ehkä peräti 18?) sujuikin kevyesti verrattuna HCR:n puolimaratoniin, seuraavan päivän tuntemukset olivat täysin päinvastaiset. HCR ei tuntunut missään, mutta keskiviikkoinen painoi jaloissa vielä eilen illallakin. Helle oli selvästikin tehnyt tehtävänsä, sillä olihan tämä mulle ensimmäinen hellejuoksu tänä vuonna. Toivottavasti niitä tulee kuitenkin kesän mittaan hurjat määrät lisää, sillä aurinkoisia kesäiltoja ei voita mikään.
ke 25.5. | 17 km | 1:35 | 5:35
Ilta-aurinkoa puoli kahdeksan aikaan illalla. Vastarannan lämpömittari näytti 22 astetta.
"Mulle kelpaa huonompikin seura." Oot kyllä paras! :D Mutta siis tuohan on ihan oikeasti totta, yhdessäolosta saa aina virtaa. :)
VastaaPoistaAika erilaisten ihmisten kanssa on tullut juostua. Joskus on sattunut kohdalle sellainen, jonka kanssa on täysin eri aaltopituudella kaikesta muusta paitsi juoksusta. Onneksi siitä riittää puhuttavaa jopa tuntien mittaisen lenkin ajaksi. Ja sitten erotaan parhaimpina kamuina ja ihmetyttää jälkikäteen, miten on edes voinut ajatella, että ollaan eri planeetoilta ;)
PoistaVauhdikasta menoa sulla :) Toivotaan lämpöä, viime kesänä kaipailin hanskoja vielä heinäkuussa mutta kun en kehdannut käyttää... Rasitusvamman takia olen vielä kuukauden juoksukiellossa mutta pyöräilyn saan aloittaa ensi viikolla. Mikäs sen hauskempaa kuin fillaroida ilta-auringossa, jos vielä sattuisi olemaan tyyntä.
VastaaPoistaVoi pöh rasitusvammalle. On mahtanut olla vaikea olla telakalla. Onneksi saat ottaa pian fillarin esiin. Eihän sitä liikkuva ihminen pysty liikkumatta olla.
Poista