Päiväni kolmessa minuutissa

Taas on yksi ikävuosi takana. Täytyy myöntää, että muistikuvani vuodesta rajoittuvat lähinnä kalenteri- ja juoksutilastomerkintöihin sekä tuhansiin vuoden aikana näpsäistyihin kuviin. Jos alan kelata tarkemmin miltä musta on ihan oikeasti tuntunut milloinkin, silloin olen aivan usvassa. 

Nyt tunnepimeyteen tullee kuitenkin 160 päivän pituinen valoisampi jakso. Tulen tallettamaan ajatuksiani siskoltani synttärilahjaksi saamaani Min dag på 3 minuter -kirjaan. Kirjan täyttämisen tarkoituksena on löytää jokaisesta päivästä myönteisiä asioita, tulivat ne sitten luonnostaan tai mikroskoopilla tiiraamalla. 

Jokaiselle päivälle on oma sivunsa ja siinä liuta kysymyksiä. Päivän yhteenveto alkaa rasti ruutuun -tehtävällä, joka voi liittyä esimerkiksi rakkauteen, työhön, terveyteen tai tunne-elämään. Se on helppo lämmittely ennen kuusikohtaista kysymyssarjaa. Yhtä lukuunottamatta kaikki päivän kysymykset seuraavat mukana alusta loppuun saakka. Jotta polla saisi lisää ajattelemisen aihetta, yksi kysymyksistä vaihtuu päivittäin.

Kykenen varmaankin keskittymään omaan itseeni päivittäin muutaman minuutin ajan. Tosin väitän kysymyksiä ennalta käsin tiiranneena, ettei tuo kolme minuuttia tule joka päivä riittämään. Jotta urakasta selviää annetussa ajassa, pääkopassa pitää olla kirkkaan selvät sävelet sekä peukun ja etusormen tulee tehdä saumatonta yhteistyötä raapustaessaan kaiken olennaisen muistiin.



En ole koskaan ollut self help -kirjojen kuluttaja, eikä mindfullness ole päässyt hiipimään elämääni. Itsetutkiskelukin on rajoittunut syiden ja seurausten pohtimiseen kerran vuodessa lokakuun koittaessa. Tämän kirjan täytettyäni saatan kuitenkin oppia itsestäni himpun verran enemmän. Mutta vaikka näin ei kävisikään, tuleepahan kirjattua muistiin tunteita ja tapahtumia enemmän ja säännöllisemmin kuin koskaan aiemmin. 

Ehkäpä tämän jälkeen rutinoidun viimein päiväkirjan kirjoittamiseen. Edelliset merkinnät taitavat olla päiväyksellä 21.4.1989. Elin silloin finninaamanuoruuttani, johon sana positiivinen ei varsinaisesti kuulunut, ainakaan päiväkirjastani päätellen. 



9 kommenttia

  1. Synttärionnea Pikku Poppikselle! =) Vau, miten mahtavasyntymäpäivälahja! Suosittelen täyttämään. Tuo positiivisten ajatusten, muistojen ja tapahtumien huomioiminen opettaa näkemään ympärillään niitä hyviä onnistuneita asioita ja huomaamaan hyvän, itsessä ja muissa. Onko tuota kirjaa suomenkielisenä, minäkin haluan. =) Minä puolestaan olen kaikkien kehittämiskirjojen suurkuluttaja. =)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Marika :) Olen ollut 44-vuotias jo tovin. Unohdin sen kokonaan, sillä olemme keskittyneet juhlimaan 7-vuotiasta tytärtäni. Onneksi emme syntyneet samana päivänä (3 päivää eroa), sillä jokaisella naisella (perheessä) pitää olla oma juhlapäivänsä, jota ei tarvitse jakaa.

      Valitettavasti kirjan äidin Sara Starkströmin nimellä ei löydy tätä suomeksi. Sen sijaan löysin hänen laatimiaan mielenkiintoisia listakirjasia, nekin tosin valitettavasti ruotsiksi.

      Sait kiteytettyä tosi hyvin ja kauniisti kirjan tarkoituksen. Uskon myös, että sen täyttämisestä tulee olemaan paljon iloa niin itselleni kuin läheisillenikin. Ajattelin tehdä pari päivitystä matkan varrelta.

      Olisi mielenkiintoista kuulla millaisia kehityskirjoja olet lukenut. Tässä sulle toivepostauspyyntö :)

      Poista
    2. Hi-hii ja ha-haa..=) Täytyypä miettiä tuota toivepostauspyyntöä.. keskellä "tiukkoja" juoksutreenipostauksiani kerron näistä itsensä kehittämiskirjoista.. hih. Ehkä. Täytyy odottaa, kun tilapäinen mielenhäiriö taas iskee.. =)

      Poista
  2. Synttärionnea! :) Hauska lahja! Tekisi kyllä ihan kaikille hyvää pysähtyä hetkeksi miettimään mitä kaikkea kivaa päivässä ja elämässä on.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Henna! Pitää paikkansa, pysähtyminen tekee kaikille hyvää. Nyt mulla on siihen kannustaja sinisen kirjan muodossa.

      Poista
  3. Voi miten ihana synttärilahja! Olisinkin kysynyt suomenkielisen version perään, mutta Marika ehti ensin. :)
    Niin ja onnea näin jälkikäteen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :) Kirjan ruotsi on niin yksinkertaista, ettei siihen tarvita kouluruotsia enempää. Suosittelen!

      Poista
  4. Vastaukset
    1. Kiitos onnitteluista <3 Systeri tietää mua paremmin mitä tarvitsen.

      Poista