Uuteen vuoteen ei kuulu tällä ajanlaskulla lupauksia, sillä mikäänhän ei oikeastaan alkanut alusta, vaan talvi sen kun jatkuu. Korkkasin uuden paperikalenterin, mutta siihen ne korkkaamiset jäivätkin. Ilotulitusten loistaessa lasissanikin oli perinteisen kuplivan sijaan Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan Limonea.
Kuvat vuoden 2024 viimeisiltä lenkeiltä: sepeliä, aurinkoa ja vesisadetta.
En myöskään toivo mitään sen kummempaa, mitä en olisi jo toivonut loikatessani syksystä talveen. Toivon uutta duunia, terveyttä, tarpeeksi juoksukilsoja, treffejä frendien kanssa, aikaa ajattelulle, opiskelulle, kirjoille ja perheelle, tarpeeksi hyvälaatuista unta. Hyviä leffoja ja mukaansatempaavia tv-sarjoja, koukuttavia lautapelejä ja palapelejä. Toisin sanoen kasan palikoita, joilla saa rakennettua passelin, omannäköisen ja tasapainoisen arjen jokaisena neljästä vuodenajasta.
Ei kommentteja