Perheemme nuorimmainen pääsi haluamattaan osaksi viikonlopun koronatilastoja. Hän on yksi niistä 23325:stä, joka on saanut viimeisen kolmen päivän aikana positiivisen koronatestituloksen. Ja tuo hurja lukemahan on vain jäävuoren huippu.
Olen lukenut useasta lähteestä asiantuntijalausuntoja siitä, kuinka kaksi kertaa rokotetut lapset saattavat selvitä koronasta lievillä oireilla. Meidän perheessämme paino täytyy laittaa sanalle saattaa, sillä toistaiseksi pahin päivä oli aivan jotain muuta, kuin perusflunssaa. Oli rankkaa katsoa vierestä, kun normaalisti megasairaanakin reipas lapsukainen oli epätoivoissaan, kun henki ei kulkenut.
Laitoin omaoloon oirekuvauksen. Sain kehoituksen soittaa terveysneuvontaan ja tarvittaessa 112:een. En päässyt edes terveysneuvontanumeron jonoon. Onneksi systerini on näissä(kin) asioissa todellinen ekspertti, onhan hän vetänyt pian kaksi vuotta korona-akuuttiosastoa lahden toisella puolella. Hän tuntee lisäksi lapseni sairaskertomuksen jo valmiiksi.
Toimin hänen antamiensa ohjeiden mukaan ja tytön olo alkoi kohentua. Tämän lisäksi hän antoi yhden parhaista neuvoistaan ikinä:
Älä ajattele tätä koronatautina. Jätä sanasta liite korona pois, sillä se aiheuttaa vahvoja, negatiivisia pelon tunteita. Ajattele tätä vain pelkkänä tautina. Mitä tekisit, jos oireet olisivat samat kuin nyt, mutta kyseessä vaikkapa "vain" tavallinen flunssa?
Myönnän, että ajattelutavan muutos on auttanut suhtautumisessani koko tilanteeseen.
En saanut koronatestiaikaa, joten käytin lapsen 9 Livesin pakeilla. Tulos tuli alle 12 tunnissa.
Kuvat tämänpäiväiseltä kävelyltä poikani kanssa. Hän on omaehtoisessa karanteenissa, eli tsemppaa kotona yksin koulutehtävien kanssa. Päätimme hoitaa lukujärjestyksessä olleen liikuntatunnin ulkona muita, harvoja liikkeellä olleita ihmisiä vältellen. Parin kilsan tallustelu pakkasessa jutellen teki ihmeitä.
Liki vuorokausi tuloksen saamisen jälkeen mulle soitettiin järjestelmään jättämäni oirekuvauksen takia. Ihana hoitaja oli hänkin huojentunut siitä, että olimme saaneet ratkaistua hengitysongelmat. Hän, kuten siskonikin painotti sitä, että delta iskee keuhkoihin, omikron kurkkuun. Tuskastuttavien oireiden taustalla oli näin ollen koronatukkoisuus yhdistettynä kurkkukipuun, perussairauteen ja korkeaan kuumeeseen.
Saimme ohjeistuksena syöttää potilaalle vitamiinipitoista ruokaa ja tytär sai ehdottoman ulkonaliikkumiskiellon. Hänessä kun on kuulemma virusta ihan kaikkialla.
Kiitin hoitajaa yhteydenotosta sekä selventävästä ohjeistuksesta. Hän kertoi, että on tehnyt tätä kohta kaksi vuotta, eikä soittojono koskaan lopu. En voi kun nostaa hattua näille kaikille, jotka uurastavat tämän mahdottoman urakan kimpussa. Resurssit ovat mitä on ja virus leviää holtittomasti. He tekevät siellä puhelinlinjan toisessa päässä parhaansa.
En ihmettele, että Helsinki nosti tänään kädet ylös tartunnanjäljityksen ja koronakaranteeniin asettamisen suhteen. Espoossa asuva ystäväni kertoi jo aamulla, että hänen lastensa koulusta ilmoitettiin, että jäljitys ja karanteenit ovat nyt vanhempien ja koulun vastuulla. Niinhän se on ollut tavallaan jo ennenkin, tosin omien lasteni koulusta on saanut tähän mennessä vain ympäripyöreää koronatiedotusta.
Jo koronan selättänyt juoksuystäväni sai sairastuttuaan kehotuksen välttää sosiaalisia kontakteja ja sai linkin Helsingin kaupungin eristysohjeisiin. Luvattua soittoa ei ikinä kuulunut, mutta eipä se yllättänyt. Nyt sitä ei tarvitse enää edes luvata tulevan.
Tiedämme tartunnan alkuperän. Kyseessä on ikänsä puolesta vielä rokottamaton pieni lapsi. Jos jäljittäjä soittaisi, olisi helppoa nimetä ne muutamat muut henkilöt, joiden kanssa tytär on ollut tekemisissä. Itse asiassa kaikki nämä henkilöt ovat jo samassa tautiryppäässä.
Facebookin ja Instagramin syötteet ovat olleet viime viikkoina tulvillaan koronaan sairastuneiden päivityksiä. Uskon, että tartunta olisi tullut meidänkin perheemme kohdalle ennen pitkää. Kenties viimeistään kuluvan viikon aikana, kun porukka on palannut lomilta takaisin koulun penkille.
Meistä muista perheenjäsenistä ei vielä toistaiseksi ole kukaan muu sairastunut. Mieheni ehti saada kolmannen rokotuksen joulun välipäivinä, mä sain vasta loppiaisena.
Tällä hetkellä itselläni ainoa outo tunne kropassa on sydämen muljahtelu. En ihmettelisi, jos se johtuisi virusten ja rokotteen nyrkkitappelusta sisuksissani. Tekisi mieli lyödä vetoa rokotteen puolesta, mutta jätän sikseen, sillä en tykkää hävitä.
Tällä hetkellä mielessä on lähinnä seuraavat kysymykset:
Kuinka moni meistä sairastuu? Missä järjestyksessä? Kuinka rajut oireet kukin saa?
Voi hemmetti. Iso säkillinen tsemppiä ja toivottavasti podette taudin lievänä, ne ketkä teistä sen nyt saavat!
VastaaPoista