Pormestarin itsenäisyysjuhla


Mitkä vaatteet? Miten tukka pistetään? Mistä kengät? Kysymyksiä on leijaillut viime aikoina kodissamme enemmän, kuin omien häideni aattona konsanaan. Perheemme viimeinen neljäsluokkalainen otti pormestarin itsenäisyyspäivätanssiaisvalmistelut juhlien vaatimalla vakavuudella.

Reilusti yli 6000 oppilasta kolmessa vuorossa keskiviikkopäivän mittaan. Siinä oli varmasti yksi pormestarin haasteellisimmista, mutta varmasti myös hauskimmista työpäivistä.

Skumppalasista tarjottu mehu teki säväyksen ja käsilaukusta löytyi juhlan jälkeen Suomen lipulla koristeltuja cocktailtikkuja. Siinä vaiheessa, kun juhlat olivat jo lopuillaan oman tyttäreni osalta, tarkastin asiasta tietävältä ystävältäni, kuka olikaan buukattu päivän yllätysesiintyjäksi. Pojan tanssiaisvuonna Mikael Gabriel nousi lavalle suoraan putkasta, tänä vuonna Jannika B ilmeisesti vähemmän dramaattisissa merkeissä.

Cicapo, Letkis ja Happy raikasivat itsenäisyyspäivävastaanoton jälkeen myös koulun juhlasalissa. Koko koulu, eli kymmenen neljäsluokkalaista ja 50 eskari-ikäisestä kolmanteen luokkaan, mahtui mainiosti ihailemaan tanssisikermää. Meitä vanhempia oli paikalla vain kourallinen, mutta onneksi neloset ottavat tansseista uusinnan joulujuhlissa. Lapsistakin on varmasti hauskaa, etteivät tanssit ja juhlavaatteet jää kertakäyttöisiksi, vaan he pääsevät näyttämään tanssin riemua uudemmankin kerran myös niille, jotka eivät voineet nipistää tuntia työpäivästään. Ainakin tyttäreni kommentti oli paljon puhuva:
Tosi mälsää, että tämä on sellainen kerran elämässä kokemus. Voisin mennä Finlandia-talon juhliin vaikka joka vuosi. 


Näin takapiruna huokaisen helpotuksesta, että kaikki meni nappiin ja juhla jäi lapsen muistisopukoihin yhtenä vuoden isoista kohokohdista. Ja mikä onni, että ne kaivatut juhlasukkahousutkin saatiin, vaikka kauppojen sukkatelineistä ei ennen h-hetkeä juurikaan kokoa 146-152 löytynyt. Retrot Onitsuka Tiger -balleriinat löytyivät helpommin, eli omalta kenkähyllyltäni ja Berliinin maratonilta saatu kassi toimi mainiosti kenkäpussukkana. Glitteriä ja kultaa oli lapsella riittävästi omasta takaa, samoin juhlamieltä. 

Ei kommentteja