Maaliportti


Näiden kuluneiden seitsemän bloggausvuoden aikana mulla on säilynyt taustalla sama punainen lanka: haluan kertoa ajatuksistani lenkkipolulla ja sen ulkopuolella, asioista joita näen ja koen lenkkarit jalassa. Tällä kertaa olen kuluttanut kengänpohjiani Hakaniemessä. 

Jo pitkään mua on ihmetyttänyt Hakaniemenrantaan noussut portti. Se ei ole juoksukisojen lähtö, saati maali, vaan rakennelma on väsätty sähkojohtovedoille. Se ei ole paraatipaikalla, mutta hyvin näkyvällä kuitenkin.


Jos vastaava rakennelma olisi laitettu Mannerheimin patsan viereen, kyseessä olisi vähintäänkin pyhäinhäväistys. Neuvostopatsaan kylkeen saa sen sijaan näköjään laittaa vaikka mitä rakennelmia. 

 Muistan, kun Maailmanrauha ilmestyi kotitaloni vastarannalle vuonna 1990. Sitä oli pakko käydä ihmettelemässä heti tuoreeltaan. 

Ohitamme portin tänään Midnight Runin loppupuoliskolla. Toivottavasti se olisi edes pullollaan valopalloja tai muuta loistavaa. Tulisi siitäkin edes hetkeksi kaunis. Se on ainakin varma, että Maailmanrauhan hahmot kannustavat meitä juoksijoita pimeydestä nyrkit taivasta kohden kohotettuina, aivan kuten ovat tehneet jo kymmeniä vuosia. 

Ei kommentteja