Jos ihan totta puhutaan, postauksen oikeampi otsikko olisi ollut Laivalla. Viikko sitten viikonlopun tienoilla juoksin vain alle tunnin verran, mutta olin merellä yhteensä 42 tuntia.
Lähdin Tukholmaan Turusta ja kävin siellä vielä kertaalleen kääntymässä palatakseni sen kautta taas kotikulmille. Siinä välissä kävin uudemman kerran Ruotsissa ja saavuin kahteen otteeseen Maarianhaminaan. Sekavaako?
Saavuimme perheen kanssa Stokikseen lauantaiaamuna puoli seiskan aikoihin. Koko poppoo jaksoi kävellä vinkumatta kilometritolkulla, mutta mulla väsymys alkoi painaa mielialaa alas mitä pidemmälle ilta ehti. Niinpä lapset kertoivat lähtevänsä uimaan hotellin altaalle ja "mamma sä menet varmaan lenkille". Taisin olla taas kerran hieman takakireä.
Ehdin hölkötellä hetken rauhassa rantsussa, mutta loppureitin ylämäki piti juosta täysillä, sillä en halunnut missata Melodifestivalenin karsinnan alkua. Tällä kertaa pääsin juoksemaan yhdessä hiirten kanssa. Tien yli risteilevät otukset eivät osanneet päättää minne olivat menossa, vaan kipittivät edestakaisin tien laidalta toiselle. Ehkä niilläkin oli kiire katsomaan Melloa?
La 17.2. iltapyrähdys Tukholmassa | 4,3 km | 29:15 | 7:29
Viikonlopun päättyessä reissu jatkui, mutta tällä kertaa työn merkeissä.
Kaaduin maanantai-iltana Maarianhaminassa puolikuolleena sänkyyn. En ole aikoihin tuntenut yhtä tiukkaa väsymystä. Uusia asioita, uusia ihmisiä, intensiivistä yhdessäoloa työkavereideni kanssa. Olin fiksuna pistänyt juoksuvaatteet esiin jo ennen päivän viralliselle osuudelle livahtamista, sillä unen pitkittäminen olisi ollut seuraavana aamuna houkuttelevampi vaihtoehto, kuin juoksuvaatteiden kaivaminen matkalaukusta.
Viimeinen vilkaisu laivan yökerhoon ennen laivalta poistumista.
11 astetta pakkasta tuntui todellakin seitsemältätoista. Nenä jäätyi jo alkumetreillä. Hengittelin ohuen villakaulurin läpi, mutta silti raaka ilma raapi kurkkua. Vain yksi koiranulkoiluttaja ja lenkkeilijä oli uskaltautunut aamuseiskalta kirpakkaan ulkoilmaan. Harvat liikkeellä olleet autot hidastivat kohdallani. Tähän vuodenaikaan ulkopaikkakuntalaiset varmastikin pistävät Ahvenanmaalla silmään.
Ti 20.2. aamulenkki hyisessä Maarianhaminassa | 3,8 km | 24:13 | 6:22 min/km
Juoksu oli ja on tervetullut piristysruiske tapahtumarikkaiden työmatkapäivien vastapainoksi. Sain koko kropan uudelle virkeystasolle ja juoksun jälkeen vatsakin veti taas uudella innolla laivan herkkuja. Ylitäyden matkalaukun roudaaminenkaan ei tuntunut enää missään. Tuon vajaan puolituntisen takia kannatti nähdä vähän vaivaa.
Läppäri sylissä samalla upeaa saaristoa ihaillen.
Ei kommentteja