Jännitin ensimmäistä hypopressive-tuntia miltei yhtä paljon kuin Berliinin maratonin lähtöä.
Pelkäsin, etten osaa tehdä pyydettyjä harjoituksia oikein.
Olin kauhuissani, joutuisinko paljastamaan talvihorrosta viettävät vatsamakkarani Miialle.
En halunnut paljastaa, etten ole treenannut keskikroppaani juuri lainkaan.
Mikä ihmeen kympin tyttö -syndrooma muhun oikein iski?
Pelot osoittautuivat jälleen kerran turhiksi.
Aloitin hypopressive-harjoittelun yksilöohjauksessa, sillä perusteet on hyvä saada haltuun ennen pienryhmäharjoitteluun siirtymistä. Ensimmäisellä tapaamisella Miia arvioi mm. keskivartalon ja lantionpohjan toimintakyvyn paineen kasvaessa sekä mittasi vyötärönympärykseni.
Tulokset eivät yllättäneet. Erkaumaa ei ole, mutta vatsa työntyi ylöspäin tai nousi, testausasennosta riippuen. Työsarkaa kyllä piisaa.
Alkulämmittelyä hierontapalloilla. Tennispallotkin käyvät mainiosti.
Miia opetti mulle oikean hengitystekniikkan. Olo oli jotenkin epätodellinen pitäessäni nenästäni kiinni ja vetäessäni ilmaa samalla sisään. Rintakehän laajeneminen tuntui tosi jännältä. Olin kuin elävä vakuumipakkaus.
Opittuani oikean hengitystekniikan, lisäsimme hengitykseen pari asentoa. Vaikka en tavallaan tehnyt käsilläni ja jaloillani sen kummempaa, kuin vastustin liikettä, harjoitus tuntui myös lihaksissa. Kropan uudet tuntemukset saivat mut innostumaan hypopressivestä entisestään. Jossain vaiheessa opettelen varmaankin myös muita asentoja ja nämä olisi tarkoitus yhdistää sujuvaksi liikesarjaksi. Uskon, että saatan pärjätä näillä parilla liikkeellä vielä pitkään.
Joulukuu on ollut yhtä kaaosta yhdestä ja toisesta syystä, eikä mun ole ollut helppo rauhoittaa itseäni hengittelemään, siitäkin huolimatta, ettei harjoitus lämmittelyineen vie pitkää pätkää päivästä. Nyt olen kuitenkin päässyt vihdoin säännöllisen treenin makuun.
Olen hengitellyt kolmen päivän välein parin viikon ajan. Hypopressive-harjoitusten välipäivinä olen keskittynyt lähinnä syömiseen, mutta juoksukauden alettua rytmitän hengittelyn juoksun lepopäiville. Luulen, että tässä vaiheessa olisi hyvä käydä ryhmätunnilla tarkastuttamassa liikeradat ja hengitystekniikka.
Aika pysähtyi, kun saavuin Kulosaaren studiolle. Unohdin vatsamakkarani saman tien kun tapasin Miian. Hänellä on rauhoittava vaikutus minuun. Hengitystekniikka loksahti kohdilleen yllättävänkin helposti. Syy siihen on toki Miian ammattitaito, mutta myös hänen taitonsa kääntää epävarmuuteni vahvuudekseni. En tajua vieläkään kuinka hän sen teki.
Selailin tässä taannoin vielä kertaalleen hypopressive-tekniikan merkittävimpiä hyötyjä:
- vyötärölinjan kaventuminen
- lantionpohjan ja vatsalihasten lihastonuksen paraneminen
- erilaisten vammojen ja toimintahäiriöiden ennaltaehkäisy ja kuntoutus (laskeumat, virtsankarkailu, tyrät, välilevyn pullistumat)
- hengitystekniikan paraneminen
- koko kehon ryhdin palauttaminen
- urheilusuorituksien paraneminen
- seksielämän paraneminen
- Turvallinen ja tehokas kuntoutumismuoto synnytyksestä palautumiseen
Näistä löytyy varmasti useampikin kiinnostava kohta, eikö vain. Lupaan raportoida omista tuloksistani kunhan olen päässyt kunnolla kiinni hypopressiveen.
Keväällä VauMii järjestää hypopressive-tunteja niin ilta-, kuin myös lounasaikaankin. Vauvankin kanssa on mahdollista päästä hengittelemään. Katso koko kurssitarjonta tästä.
Keväällä VauMii järjestää hypopressive-tunteja niin ilta-, kuin myös lounasaikaankin. Vauvankin kanssa on mahdollista päästä hengittelemään. Katso koko kurssitarjonta tästä.
Vaikka vauvavuodet ovatkin kohdallani enää muisto, haluan silti jakaa VauMiin Instagramissa ja Facebookissa julkaiseman joulukalenterin, jossa on erilaisia vauvan kanssa tehtäviä pilatesharjoituksia. Uskaltaisikohan sitä pyytää ystävältä vauvaa lainaksi edes muutaman harjoituksen ajaksi?
Ei kommentteja