Sain kutsun marraskuun lukuhaasteeseen. Ei olisi voinut lukuputki osua parempaan saumaan. Pilkkopimeät illat vaativat seurakseen virikkeitä aivoille, pakenemista toiseen maailmaan.
Juoksulle pystyn nappaamaan hetken tuolta, toisen sieltä, miksen siis myös lukemiselle.
Kirjailija Karo Hämäläinen kertoo lukuhaasteen FB-sivulla seuraavaa:
Marraskuun perinteisessä Lukuhaasteessa luetaan vähintään kolmekymmentä sivua kirjallisuutta päivässä. Joka päivä luetaan, seuraavan päivän annosta ei voi lukea ennalta eikä seuraavana päivänä paikata edellistä. Sivut saa lukea useassa erässä, enemmänkin saa lukea ja muutakin saa lukea. Himolukijat voivat tehdä haasteesta progressiivisen punnerrushaasteen tapaan: sivujen määrää lisätään kymmenellä päivittäin, jolloin marraskuun viimeisenä päivänä päiväannos on reilut kolmesataa sivua. Oman lukemisen edistymistä voi raportoida tässä tapahtumassa tai Twitterissä tunnisteella #lukuhaaste tai kysymällä työpaikalla, onko työkaveri hoitanut päivän punnerruksensa. Raportoiminen ei ole tärkeää. Lukeminen on.
Marrasputken asemesta sukellankin lukuputkeen. Luetaanhan meillä joka päivä muutenkin, mutta kolmekymmentä sivua päivittäin voi tehdä tiukkaa. Onneksi osan päivittäisistä lukuhetkistä täytän lasten kirjallisuudella. Kirjahyllystäni löytämissäni lastenkirjoissa on isoa tekstiä isolla rivivälillä.
Uskon, että vauhtiin päästyäni lukeminen ei tyssää, vaikka kalenterisivu kääntyykin ennen pitkää joulukuulle. Samalla tapaa kuin juoksussa, määrän lisäämiseen tarvitaan hieman ravistelua.
Lähdetkö lukuhaasteeseen mukaan?
Näissä on yhteensä 684 sivua ja lastenkirjoissa 454 sivua. Luettavaa siis riittää näistä vielä marraskuun jälkeenkin.
Ei kommentteja