Jäätyvien rintojen ongelma on ratkaistu, mutta mitä tehdä pepulle, joka jähmettyy pakkasta lähentelevässä merituulessa.
Talvijuoksutrikoissa on paneelit reisien ja tarakan kohdalla. Useimmiten ne blokkaavat osan kylmyydestä, kunhan pidän vauhtia yllä. Mutta mitä tehdä kun juoksu pysähtyy?
Olen jo kolmen talven verran vannonut pitkän toppahameen nimeen arkipukeutumisessani. Edelleenkään se ei ole vaatekaappini kukkanen, mutta en tulisi pakkasilla enää toimeen ilman. Olen jo pitkään haaveillut lyhyestä versiosta, jota voisin käyttää tarvittaessa jopa juostessa. Valitettavasti järkevän hintaiset toppahameet on myyty ennen kuin olen ehtinyt ostoksille. Tänä vuonna olin kuitenkin ajoissa liikenteessä. Stadiumin hyllyt notkuvat sekä pitkistä että lyhyistä (tikki)toppahameista.
Hame ei vie juoksurepussa tilaa ja sen voi kietaista helposti päälle. Nyt mulla on pelastava vaate myös niihin hetkiin, kun seisoskelen lenkin jälkeen viluissani ja hiestä märkänä futiskentän vieressä odottaessani tyttäreni treenien loppumista. Futistreenien jälkeen on vielä kävely tuulisen sillan yli ja meillähän ei siinä vaiheessa ole kiire mihinkään, ainakaan tyttäreni mielestä. Kotimatka on tarkoitettu päivän kuulumisten, huolien ja onnen hetkien läpikäymiseen.
Peppuni ja etureiteni saavat täst´edes unohtaa punastelun pakkasen purressa. Toppahame tulee ja pelastaa lenkkipolulla ja sen ulkopuolella.
Ei kommentteja