Vantaan maratonin juoksunumerot on julkaistu. Nimeni komeilee siellä kahdella rivillä. Toisessa sarjana on naiset 45 v, toisessa naiset yleinen. Matkoiksi on laitettu maraton ja maratonviesti.
Numerot on helppo muistaa. Jakaessani maratonnumeroni onnenluvullani, saan tulokseksi 123. Maratonviestinumeromme mukaan pölöttävä ja ah-niin-viehättävä joukkueemme onkin täynnä Bond-tyttöjä.
Muistisääntöni ovat tunnetusti ontuvia. Joudun siis varmaankin tarkastamaan paikan päällä mitkä ne oikeat numerot olivatkaan. Olisihan se ankeaa juosta maraton toisen numerolappu rinnassa. Tai tässä tapauksessa peräti kaksi lappua.
Vaikka mulla ei ole mainittavaa maratonpaniikkia, silti huomaan pienistä seikoista, että levottomuutta on ilmassa. Vai luitko sinäkin alla olevasta, että siinä puhutaan raadoista?
Säätäkää siis radionne (raatonne?) oikealle taajuudelle lauantaina, jos ette pääse paikan päälle heijaamaan. Ja kuuntelit tai et, kisaraportithan tietty luet, eikö vaan. Niitä tullee tällä kertaa kaksin kappalein, maratonilta ja maratonviestiltä kumpaiseltakin omansa. Viestistä kerrottaessa olemme kaikki neljä kynän varressa, kukin omalla äänellämme.
Joukkueemme ei ole edelleenkään iskukunnossa. Katja sai kaktuksen kurkkuunsa, Kukkiksen tauti ei ota laantuakseen. Varanaisemme Tiina-Kaisan kannattaa alkaa miettiä lauantain vaatetukseksi jotain urheilullisempaa, kuin sadetakkia ja kumppareita. Toivottavasti selviän itse terveenä lauantaihin. Hunajateetä kuluu kiitettävät määrät. Toivottavasti kuumemittarille ei tule kodissamme käyttöä.
Kansikuvan kuvakollaasi googletettu sanoilla "bond girl running"
Ei kommentteja