Juoksutreenien merkitsemistapa on ollut näkyvin muutos tämän ja viimekesäisen ohjelman välillä. Kun viime kesänä juoksin minuutteja tietyllä sykkeellä, nyt maratonohjelmassani on sykkeiden lisäksi juostava matka kilometreinä minuuttien sijaan.
Voisi kuvitella, että samahan tuo on, miten treenit merkitään. Käytännössä kilometreihin sidotulla treeniohjelmalla tulee viikkokohtaisia juoksukilometrejä enemmän, sillä juoksen määrätyn määrän kilometrejä niinä huonoinakin päivinä, jolloin syke on tavallista korkeammalla.
Yöjuoksullani ehdin tutustua lähemmin näyteikkunoihin, joiden ohi tulee arkipäivisin kiidettyä joko oikean tai kuvitteellisen kiireen vallassa.
Minna Parikan ikkunat ovat aina iloisia yllätyksiä. Niistä tulee pakostakin hyvä mieli.
Kilometreihin siirtymisen myötä pystyn valikoimaan helpommin oikean mittaisen reitin lähimaastosta. En näin ollen löydä itseäni yllättäen kahden kilometrin päästä kotiovelta lenkin päättyessä, enkä joudu kiertämään korttelia saadakseni minuutit täyteen. Lenkin kestoa en sen sijaan voi enää kuin arvuutella, joten täytynee varata lenkeille tarpeeksi aikaa siltä varalta, jos sykkeet eivät suostu pysyttelemään aisoissa. Tällä hetkellä sykkeet kun tuppaavat tanssahtelemaan hilpeänä siellä skaalan yläpäässä pienenkin rehkimisen aikana.
Kadut ovat vielä salakavalan liukkaita, joten toistaiseksi juoksen niin pitkät kuin lyhyetkin lenkit juoksumatolla.
Su 26.2. reipas lenkki | 8 km | 45:20 | 5:39 min/km
Sen jälkeen kun itse hommasin gps-juoksukellon, en ole enää juurikaan välittänyt siitä, miten paljon mihinkin lenkkiin menee aikaa. Kilometrit ovat niin lahjomattomia, ne eivät kulu liikennevaloissa seisoskelemalla ja toisaalta matkaa kertyy silloinkin, kun hiljaa hipsuttelee menemään. Tietysti on välillä vähän haastavaa, kun ei osaa etukäteen arvioida lenkin kestoa, mutta itse ainakin tykkään nimenomaan mitata matkaa, en aikaa.
VastaaPoistaLiikennevalot ovat kyllä ärsyttäviä. Mä pysäytän juoksukellon siksi aikaa, kun seisoskelen liikennevaloissa.
PoistaMiten on Anne, seuraatko myös sykkeitä? Ennen kuin aloin seurata sykkeitä, olin aina suunitelman mukaisesti kotona, sillä spurttasin loppukilsat jos näytti siltä, että km-vauhti on liian hidas. Ei ollut ehkä treenin kannalta optimaalisinta ;)
Seuraan sykkeitä pk-lenkeillä, silloin yritän pitää sykkeet tietyn kynnyksen alla. Pitkiksillä taas sykkeillä tai vauhdillakaan ei ole niin väliä, juoksen oman tuntemuksen mukaan vain tiettyä matkaa täyteen.
PoistaTäytyy myöntää, että joskus itsekin on ollut "pakko" poiketa juoksusuunnitelmasta, kun olen vitkutellut lenkillelähtöä, ja hidasvauhtisen pk-lenkin sijaan on täytynyt kirmata vauhtilenkki, että ehtii kotiin ajoissa. :)