Viimesyksyisessä Vantaan maratonviestijoukkueessamme oli neljä tosi erilaista ja kuitenkin verrattaen identtistä juoksijaa. Yhden askel on keveämpi kuin toisten, toisella on hippusen enemmän luonnonlahjakkuutta kuin muilla, kolmannella muita pidempi juoksuhistoria ja neljännellä on sisua vaikka muille jakaa. Vauhtimme maratonilla ja kympillä ovat kuitenkin tosi lähellä toisiaan.
Käydessäni kesäisellä aamulenkillä joukkuekaverini kanssa, mua alkoi huolestuttaa kuinka on mahdollista, että mulla on vastaavanlaisella treenauksella niin paljon huonompi kunto kuin hänellä. Vaikka molemmilla juoksu kulki yhtä leppoisissa merkeissä, mun keskisykkeeni oli lähes kymmenen iskua korkeampi kuin juoksukaverillani.
heinäkuu 2016
sykealue määritelty mm. iän ja sukupuolen mukaan:
elokuu 2016
sykealueet muutettu juoksukelloon vastaamaan omia sykkeitäni:
Heinä- ja elokuu olivat miltei identtisiä juoksutreenien suhteen. Otin Suunto Ambit3:n käyttöön puolivälissä heinäkuuta. Jos olisin muuttanut juoksukellon sykeasetukset saman tien vastaamaan omiani, ylempi diagrammi olisi miltei yksi yhteen alemman kanssa juoksutunteja lukuunottamatta.
Harjoitin turhaan äänetöntä itseruosikintaa, sillä kyse ei oikeasti ollut hyvästä tai huonosta kunnosta, vaan perusominaisuuksistamme. Sydämemme sykkivät samasta maratonkunnosta huolimatta aivan eri tahtiin.
Samalla vauhdilla jokaisen Suunnot, Polarit ja Garminit näyttävät eri lukemia. Sellaisia, jotka ovat kunkin juoksijan omalle juoksijaprofiilille sopivia. Kun yhdellä joukkueestamme peruskestävyysalue päättyy 135:een, toisen alkaa siitä. Ja kolmas jatkaa siitä, mihin toisella pk-alue päättyi.
Vauhdit, sykkeet ja laktaatit maratonprojektin loppumetreillä
Mulla ei ollut ennen viime kesää pienintäkään hajua sykerajoistani. Maratonprojekti saatiin täysillä vauhtiin, kun juoksuvalmentaja Pasi Päällysaho määritteli sykerajani maratontestin pohjalta. Huomasin, ettei omalla kohdallani yksikään netistä löytämäni sykelaskukaavio ollut osunut nappiin, vaan löyhästi sinne päin. Enkä varmasti olisi päässyt niin kivutta (joo, aika kultaa muistot...) maaliin samaisella maratonajalla, jos olisin kopioinut kisakaverini treeniohjelman suoraan omaan käyttööni. Me kun olemme kaikki yksilöitä.
Jos olet käynyt testauttamassa sykerajasi, kirjoita ihmeessä kommenttikenttään kenellä kävit. Olisi mukava saada kasaan kompakti lista hyvistä ja luotettavista tekijöistä testiä pohtiville.
Minä kävin viimeksi Sports Labilla / KIHUlla Jyväskylässä ja sinne suuntaan seuraavankin kerran. Ei kyllä tullut mieleen, että tuossa voisi testaaja juurikaan vaikuttaa tulokseen, vaikka toki siinä touhussa tietyt periaatteet täytyy olla kohdallaan. Mutta joskus mietittiin ystäväni kanssa, että tehdäänpä itse se testi ja hänen valmentajansa olisi saanut pyöräyttää tulokset... Kuinkahan olisi tytöille käynyt. :D
VastaaPoistaSamaa mieltä olen tuosta, että pelkkiä sykearvoja on ihan turha vertailla, kun ne on täysin yksilöllisiä. Kaikki muu vertailu onkin sitten huisin hauskaa, mutta minä olenkin kilpailuvietitön, jolle on ihan sama, miten itsellä menee muihin nähden. :D
Tuo analysointi on varmasti siinä se kaikista hankalin vaihe. Mitäköhän valkku olisi sanonut saamastaan datasta? ;)
PoistaTestejäkin on niin erilaisia. Mua ei ole juoksutettu oksennukseen saakka. Aika monihan on läpikäynyt testin, jossa etsitään maksimisykettä ja vähintäänkin tuskan hiki lentää...
Jep, vertailu on silkkaa ajanhukkaa. TesKun testissä kävin (tuli Tampereelta Kangasalle urheilukentälle) ja hyväksi totesin. Tulokset olivat odotetunlaiset ja hiljempaa pitäisi oppia juoksemaan. http://www.tesku.fi/kestavyystestit
VastaaPoistaMiten hitaasti juokseminen onkin niin hankalaa. Viime kesänä alkoi naurattaa, kun juoksimme mieheni kanssa peltopientareella. Tai siis mä juoksin pk-alueen minimeillä ja mieheni käveli vieressäni. Silloin mietin, onko tässä mitään järkeä, voiko tämä kehittää mitään muuta kuin äänihuuliani. No, sato korjattiin sitten syksyn puolella :)
Poista