Jo on aikoihin eletty. Minä joogaan.

Eräs joulukuinen aamu alkoi yhteistyökumppanini tekstarilla: "Haluaisitko tulla tänään Shaktajoogan introtunnille?" Luin viestin ääneen ja mieheni totesi että mene vaan, hän kyllä hoitaa lasten noudon. Päätin lähettää myönteisen vastauksen kutsuun ennen kuin ehtisin ajatella asiaa sen enempää. Mulla oli sellainen kutina, että tulisin tekemään työpäivän päätteeksi matkan epämukavuusalueelle.

En ole joogaaja. Yläasteen liikunnan opettajan mukaan olin luokan taipuisin lauta. Taipuisuuden suhteen on toki tapahtunut kehitystä, mutta ei mua kuitenkaan saa lähellekään sellaisia mutkia, kuin joogassa (tietääkseni) tehdään. Pelkään myös selkävammani puolesta, sillä pienikin väärä liike saattaa vaarantaa seuraavan puolen vuoden liikkumiset. Ja onhan mulla kokemuksiakin yhdestä joogajohdannaistunnista Motivuksessa. Ohjaaja hoki koko ajan "nikamat, nikamat" eikä mulla ollut pienintäkään hajua siitä, mitä mun odotetaan tekevän. Sali oli niin täynä, ettei ohjaajalla ollut mahdollisuutta opastaa ketään henkilökohtaisesti. Aluksi nauratti mutta sitten pisti vihaksi. Ei, ei se ollut mua varten.

Joogatunti alkoi shaktajoogan esittelyllä ja lyhyellä lämmittelyhölkällä. Jo heti ensimmäisestä liikkeestä lähtien oli selvää, etteivät revittelyt kuulu tähän traditionaaliseen joogasuuntaukseen. Shakta joogakoulun Otto ohjasi meitä hyvin ja hänen äänensä oli ihanan rauhoittava. Hän kävi myös välillä korjaamassa asentoani. Meidän ei tarvinnutkaan vääntäytyä epäluonnollisiin asentoihin, vaan teimme yksinkertaisen tehokkaita liikkeitä. Jälkeenpäin huomasin niiden olleen myös tarpeellisia alakropan jumin vapauttamisessa.

Aloin pikkuhiljaa päästä oikeanlaisen hengityksen jäljille ja taisin päästä jonkinlaiseen meditaatiotilaan, sillä yht´äkkiä mulla ei enää ollut jalkoja. En tuntenut niitä lainkaan. Päänikin joutui oudon myrskyn valtaan. Ensin pääni oli tyhjä ajatuksista mutta yht´äkkiä se täyttyi ihmisistä ja tapahtumista, joita en ole aktivisesti muistellut aikoihin. Pelon ja säikähdyksen sijaan tunsin levollisuutta. Rauhallinen olotila säilyi kotiin saakka, eikä edes lapsiperhekaaos onnistunut palauttamaan mua maan pinnalle sen illan aikana.

Olen yllättynyt, kuinka paljon pidin shaktajoogasta. Uskon, että jatkossa se voisi olla hyvää vastapainoa juoksulle ja mikä tärkeintä, pystyisin pysäyttämään sen avulla arkeni ja ajatusvirran edes hetkeksi. Ehkäpä tartun jossain vaiheessa joogakoulun 25 euroa maksavaan introtarjoukseen, jossa saa introtunnin lisäksi osallistua kahden viikon ajan rajattomasti Shaktan joogatunneille. Olen viimein valmis antamaan joogalle mahdollisuuden.


Mulla on jo joogamatto, mutta näytetunnille se kulki muovipussissa. Haaveilen Shek O Dog Departmentin joogalaukusta, joka varmaan olisi mulla muissakin menoissa mukana. Värit herättävät mussa näin talven keskellä todellista kesän kaipuuta. Lempivärit lime ja turkoosi... 
Kannattaa käydä imaisemassa aurinkoenergiaa Shek O Dogin kotisivuilta www.shekodog.com. Sieltä löytyy myös koirille pantoja sekä tyynyjä. Tyynyt käyvät myös mainiosti koirattomankin kodin sisustamiseen.

Kuva Bespoke Shek O Yoga Totesta on lainattu Shek O Dogin sivulta