Viikkoon, tai oikeammin kahdeksaan päivään mahtui pään selvittävä lenkki aamupalan jälkeen, kun alkoi tuntua siltä, ettei iltapäivän synttärijuhla valmistuisi ilman ärräpäitä. Olo oli huomattavasti lungimpi, kun synttäreitä alettiin toden teolla rakentaa. Yhtenä päivänä hankin päivän arkiliikunnat vietyäni ensin lapsukaisen eskariin. Kolmantena juoksupäivänä koukkasin rannan kautta hakemaan lasta eftiksestä. 800 metrin hakumatkasta tulikin lähes viiden ja puolen kilometrin pyrähdys.
Lapsen futistreenit kulutin lenkkipolulla, samoin lapsen juhliessa luokkakaverinsa luona synttäreitä. Isänpäivän päätteeksi lähdin lenkkipolulle ihmettelemään leutoa syysyötä. Suklaa- ja kakkutankkaus oli tehty sellaisella hartaudella, että energian puolesta olisin voinut juosta enemmänkin, kuin vain himpun päälle kahdeksan kilometriä.
Olen yrittänyt analysoida miksi juoksu tuntui nyt erityisen hyvältä, siitäkin huolimatta että olen joutunut ottamaan viime viikolla hieman lungimmin orastavan flunssan takia. Ykkössyy on varmaankin hyvä kunto näin juoksukauden viimeisillä metreillä. Siitepölyallergia ei ole vaivannut eikä myöskään surkeat syyssäät. Vielä ei ole tarvinnut pukeutua ylimääräisiin, hidastaviin ja hiostaviin välikerroksiin. Olen myös rakentanut uuden soittolistan, joka on antanut lisäenergiaa juoksuun. Ja mikä tärkeintä, olen saanut mahdutettua pitkänkin lenkin muuten kovin ahtaaseen kalenteriin ilman omatunnon tuskia.
Tällaisia viikkoja kun saisi vielä useita ennen lumen ja pakkasen tuloa!
Juoksuviikko numeroina:
su 8.10. 8,2 km | 00:45:50 | 5:35 min/km
pe 5.10. 16 km | 01:40:12 | 6:15
to 4.10. 5,5 km | 00:28:15 | 5:08
ti 3.10. 5,4 km | 00:26:48 | 4:57
ma 2.10. 5,8 km | 00:30:15 | 5:12
la 31.9. 11 km | 01:00:44 | 5:31
Vaikuttaapa hyvältä! Minulle on vielä mysteeri, miksi joskus jalat painavat niin kamalasti ja joskus juoksu taas tuntuu kovin mukavan keveältä. Ehkä mysteeri joskus selviää. Onneksi musiikki tuo hyvää lisäenergiaa, vaikka jaloissa painaisikin.
VastaaPoistaMoi Jonna! Mulla on myös edelleenkin tuo samainen kummajainen ratkaisematta. Toisaalta, ajattele miten kurjaa olisi, jos jo ennen lenkkiä tietäisi satavarmasti, ettei just tänään kulje. Sitten jäisi varmasti ainakin mulla lenkit väliin. Mä muistelen tuota mennyttä viikkoa lämmöllä kun jalat haluavat sanoa sopimuksensa irti jo eteisessä. Pää on edelleenkin pilvissä. Hassua.
VastaaPoista