Lapsen luokkakaverilla on lauantaina disco-aiheiset synttärit. Hankimme yleensä lahjat kimpassa pojan ystävän kanssa ja tällä kertaa on meidän vuoromme hoitaa lahjahankinta. Vein eilen ensin nuorimmaisen Annankadulle tarhaan ja lähdin sen jälkeen metsästämään sopivaa Monster High -nukkea Ruoholahden Cittarista. Pikku N:n mielestä sellainen olisi varmasti tervetullut lahja.
Vaikka juoksin hyvin rauhallista tahtia, olin silti perillä määränpäässä samassa ajassa, mikä olisi suttaantunut pelkästään tarhalta metrolle kävelyyn, alas tunneliin menoon ja metron odotteluun. Paluu Ruoholahdesta kotikonttorille sujui sekin nopeammin tai miltei samassa ajassa, mitä metroilu kävelyineen olisi vienyt. Itse asiassa taisin säästää juoksemalla lähes 10 minuuttia.
Kannan miltei aina kirjaa mukanani siltä varalta, jos hyppään bussiin tai ratikkaan. Valittuani juoksun metron sijaan, minulta jäi lukematta muutama aukeama Gillian Flynnin kirjaa Paha paikka. Nipistin sille kuitenkin aikaa iltaohjelmasta. Se oli helpoa, sillä päivän juoksut oli jo juostu, eikä illalla ollut enää tarvetta hypähtää lenkkipolulle.
Tällainen hirviökaunotar roikkui juoksureppuni nyöreissä 2,4 kilometrin verran. Kokonaispituutta juoksulle tuli 5 kilometriä. Aikaa siihen kului 28 minuuttia.
Ei kommentteja