Käytin hyväkseni tyttäreni voimistelutunnin ja kipaisin Kaivariin juoksemaan. En muista nähneeni vähään aikaan yhden lenkin aikana yhtä paljon hikoilevia sielunystäviä. Varmasti ajankohdallakin oli merkitystä. Yöjuoksuilla tuppaa näkemään vähän toisenlaisilla kengillä tallustelevia.
Lempeä kesäsade yllätti kesken juoksun. Sadetta ja aurinkoa. Paras yhdistelmä! Tunsin kostuvan asfaltin vienon tuoksun. Sellaisen hiekkapölyn sekaisen. Vielä kun asfalttiin lisäisi lämpöasteita, tuoksu olisi suoraan kesästä. Se ei ole enää kaukana!
Ma 13.4. | 6,5 km | 34:00
Ei kommentteja