Valomerkkejä kirkon seinillä

Stockan viimeviikkoiset muotinäytökset ja tyylien taistelu sisäänkäynnin lipan päällä eivät jääneet huomaamatta, jos sattui vilkaisemaan viikon mittaan Hesaria tai lukuisia Stockan kanssa yhteistyössä tehtyjä blogipostauksia. En kuitenkaan käynyt haistelemassa muodin uusia tuulia, vaikka olinkin kulmilla juuri näytösten aikaan. Unohdin koko spektaakkelin. Sitä sattuu, kun muisti on mitä on.

Jäisin aika monesta jutusta paitsi, jos mulla ei olisi ihania ystäviä, jotka jaksavat vinkata ja muistuttaa lähimaaston tapahtumista. Kiitos Mama M:n, olin lauantai-iltana kerrankin oikeassa paikassa oikeaan aikaan, kun Greenpeacen videoteos Arktiksen suojelemiseksi valaisi Tuomiokirkon julkisivua.

Tuomiokirkko on mitä parhain valkokangas erilaisille valoteoksille. Vuosi sitten Senaatintorilla sykki valosydän. Kaksi kuukautta sitten kirkko sai tyylikkään valoverhon.  Nyt kirkon seinille heijastettiin muun muassa jääkarhuja, tehoviljelyä, mielenosoituksia ja liikennettä. Esitys oli hieno. Lyhyt, ytimekäs ja vaikuttava.  

Tuomiokirkon seinillä on ollut myös toisenlaista valoloistoa tällä viikolla. Seinät ovat kylpeneet auringonpaisteessa ja portailla on ollut paikoitellen jopa ruuhkan poikasta. Se, ja jädejä metsästävät lokit ovat takuuvarma merkki alkaneesta keväästä!