Perjantaiaamu omassa sängyssä: "Mä en kyllä jaksa lähteä tänään mihinkään."
Kirkas tytön ääni vierestäni peiton alta: "Mamma det är fredag idag. Sun täytyy jaksaa olla vielä tänään töissä. Huomenna on lördag ja sitten sä saat nukkua niin pitkään kuin haluat."
Kuulosti harvinaisen tutulta. Aivan kuin omasta suustani?!
Tarvitsin tsemppausta myös kotimatkalla, sillä lumi, räntä ja loska eivät ole mua varten. Kun katselin 5-vuotiaan ensilumi-iloa, märät taivaalta tippuvat nenäliinat eivät hetkellisesti tuntuneetkaan niin keljuilta.
Talven ensimmäisiä lumienkeleitä. Tällä kertaa ravintola Kiilan terassilla. Ensimmäiset ilmestyivät Base Barin terassille.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja