Tekniikka kuntoon

Olen joutunut jo kertaalleen opettelemaan juoksemisen uudestaan. Lopettaessani jalkapallon pelaamisen jalkani olivat surkealla tolalla. Penikkatautiin ei tuntunut auttavan mikään muu, kuin juoksutyylin muuttaminen.

Uuden opettelu alkoi jälleen. Olen tajunnut jo pitkään juoksutekniikkavirheeni. Katsellessani videota Tukholman maratonilta näin ongelmakohdat livenä. Varmasti harjaantuneempi silmä näkisi kertasilmäyksellä koko virhepaletin. Itse keskityn ensi alkuun voiman lisäämiseen, askeleen nostamiseen ja päkiöiden käyttöön.

Edellisellä kerralla vanhan unohtaminen ja uuden sisäistäminen vei parisen vuotta. Olen joko hidas oppimaan tai sitten lihasmuistiin jääneitä tuhansia kilometrejä ei ollut mahdollista deletoida tuosta vaan. Toivottavasti saisin tällä kertaa oman juoksukouluni päätökseen ennen ensi kesän helteitä.

Hapuilin uutta juoksutapaa toissailtaisella yöjuoksulla. Ei ollut helppoa, mutta ei kamalaakaan. Aloitin viidellä kilometrillä, mutta kaksi sujui vanhalla, tutulla, ponnettomalla laahausaskeleellani. Pyrin treeni treeniltä pidentämään uudella tekniikalla juostavia pätkiä. Ehkäpä jo seuraavalla maratonilla onnistuisin pitämään tekniikan kohdallaan ainakin puolet matkasta.

Ke 6.8. / 7,2 km / 39:10 / Reitti eli koko juoksun ajan. Töölönlahden toimistorakennusten takapihan pöpelikkö tuli tutuksi ja nopeimmat kilsat kirjasin pätkällä Bulevardi - Mansku -Espa -Pohjoisranta. Turistilaumojen väistäminen kävi hyvästä mutkittelutreenistä maratonia silmälläpitäen.