Neonkeltaiset juoksupaidat ovat lemppareitani tämänhetkisistä juoksuvaatteistani. Kuvittelin, etten enää ole näkymätön juoksupolulla, jos heitän sellaisen päälleni. Olin jälleen kerran väärässä. Pyöräilijät ajavat varoitusväristä huolimatta päälleni, jalankulkijat toikkaroivat suoraan eteeni ja osa juoksijoista yrittää juosta lävitseni.
Siitepölystä huolimatta lähdin tänään lenkkipolulle. Muu perhe meni ystäviemme luokse Tapiolaan dösällä, minä taas juosten. Laitoin päälleni Barcelonan maratonilta hankkimani porsaanpinkin juoksupaidan. Se tuntui tehoavan paremmin, kuin neonkeltainen kaverinsa.
Räikeällä pinkillä ei ollut kuitenkaan toivotunlaista vaikutusta eiralaisiin varttuneisiin sunnuntaijopoilijoilijoihin. En ollut järin yllättynyt. Hyppelehdin heitä jalkakäytävältä pakoon pyörätielle. Jyrääjien ilmeet eivät värähtäneet lainkaan.
Seuraavalla lenkillä otan käyttöön äänitehosteet. Jos nekään eivät auta, täytynee testata kansainvälisiä käsimerkkejä tai ainakin huitomista. Samalla saisin kätevästi käsivarretkin treenatua.
2. pääsiäispäivä | 14,5 km | 1:17:40 | 5:30 min/km
.jpg)
Ei kommentteja