Yhteislenkki

Tuleva maraton alkoi stressata pari päivää ennen Barcelonan matkaa. Emme olleet mieheni kanssa treenanneet, mutta mitään ihmeitä ei enää siinä vaiheessa voinut tehdä. Niinpä viimeisten maratonvauhtisten pitkien ja palauttavien hitaiden sijaan lanseerasin iloittelujuoksun.

Otimme lapset mukaamme ja lähdimme kiertämään Tervasaarta, lähintä lenkkipolkuamme.


Pojat kiersivät saaren ainakin kolme kertaa. Miss N:n kanssa saimme kasaan 1,5 kiekkaa.
Välillä piti pysähtyä ihmettelemään sorsia:


Ja myös jäätilanne oli lapsukaisesta äärimmäisen kiinnostava:


Naapurin koiraakin oli pakko tervehtiä.

Palasimme kotiin iloisina punaposkina. Tässä onkin loistolääke hermostuttaviin, ylienergisiin iltoihin kotosalla. Lenkkivaatteet niskaan ja lenkkipolulle väsyttämään koko poppoota.

Ei kommentteja