Ajattelin leikkiä kuvatoimittajaa ja mennä härdellin keskelle kuvaamaan. Vaikka kiusaus oli suuri, jätin silti väliin. Veikkaanpa, ettei kuski kaivannut siihen armottomaan keljutukseen vielä verkkaripukuista harmaahapsea pokkarikameransa kanssa.
Piti tälläkin kertaa paikkansa, että jos sen saa ahdettua pieneen tilaan, niin kyllä se sieltä poiskin saadaan. Oli tosin siinä ja siinä, että rekka-auto pääsi kääntymään kadultamme pois. T-muotoisessa risteyksessä tuli käytettyä parkkiruudut ja kävelytietkin hyväksi. Auton kylki oli sen näköinen, ettei ollut varmasti ensimmäinen kerta ahtaissa paikoissa.
Kun poliisit ja kuorma-auto lähtivät, heti perään ajoi useampikin auto väärään suuntaan. Jos jostain kumman syystä puna-keltainen liikennemerkki kadun alkupäässä jää huomaamatta, niin luulisi hälyytyskellojen soivan, kun huomaa, että autot on parkkeerattu kadun kummallakin puolella samaan suuntaan. Pahoin pelkään, että syynä on yksinkertaisesti välinpitämättömyys: "No jos mä nyt ihan vaan pikaisesti ajan tästä. Ei se voi ketään häiritä." Mutta mitä sitten, jos sen kerran vastaan tulee toinen auto yhtä huoletonta vauhtia tai suojatiellä on pikkulapsi, joka tietää ylittävänsä yksisuuntaista katua, eikä odota ylläreitä väärästä suunnasta?
.jpg)
Ensimmäisessä kulmauksessa parkissa ollut auto sai ikävät muistot kuorma-auton visiitistä. Tämän lisäksi ikkuna oli säpäleinä:
.jpg)
Ei kommentteja