Kotiuduin vasta ysin jälkeen. Olen tehnyt pitkiä päiviä ja väsymys painaa silmäluomissa, ohimolla ja koko kropassa. Eihän tässä montaa hetkeä ole, kun nukkumatti kutsuu, mutta tekee hyvää olla sekin lyhyt väläys ihan yksin. Vaikkakin vain yhden lyhyen illan ja aamun verran.
Hieman ristiriitainen olo, kun haluaisin olla hyvien ystävien ja perheeni seurassa ja toisaalta nautin yksinolosta. Tuo taitaa olla äitiyden mukanaan tuoma perusolotila.
Ei kommentteja