Voi tylsyyttä, kun heräsin lauantaiaamuun viiltävän päänsäryn kourissa. Pään jomotus on tuttua ja tavallistaa näin siite- ja katupölyaikaan. Siitä pääsee lääkkeillä ja levolla, ei pölyn seassa juoksemalla. Vaikka ulkona olikin ihana, ilmaa raikastava kaatosade, jouduin silti jättämään lenkin väliin.
Kokeilin illalla, josko polla ja muu elimistö kestäisi juoksun. Kiersin Töölönlahden pariin otteeseen, jatkoin Baanalle ja siitä Kaivarin kautta himaan. Seitsemän ensimmäistä kilsaa oli kuin jäitä olisi poltellut. Vasta sitten alkoi elimistö hyrrätä. Sateesta huolimatta hiekkaa päätyi niin suuhun kuin keuhkoihinkin. Silti 11 km sujui ajassa 59:45 ja kun laitoin kellon pois päältä 13 kilsan kohdalla Pohjoisrannassa, se näytti tasan 1:10:00. Ei hullummin puolitehoisena.
Sämpylätaikina on kohoamassa. Käymme katsastamassa kavereiden kanssa Päivälehden museon Harald Hirmuinen -näyttelyn ja tulemme sitten koko porukka kotiimme porkkanasopalle ja sämpylälle. Mukava päivä siis tiedossa!
Porkkanoiden kuorimiseen sopii hyvin ruotsalaisen punk-bändin Cosa Nostran levy Gudfadern. Levy ei varsinaisesti kuulu jokapäiväiseen easy listening -settiin. Onneksi sain sen sattuneesta syystä langoltani lahjaksi aikanaan. Ruotsinkielinen angsti tekee gutaa ruotsinkielisen pehmopopin lomassa. Tässä maistiainen: Förlåt mor och far.
Ei kommentteja