Istun loveseatilla ja jalat ovat jähmettyneet sohvapöydälle. Tästä hyvästä saisin lapsilta satikutia jos näkisivät. Tyhjä teemuki pitäisi viedä keittiöön ja vaihtaa se
punaviinilasilliseen. Takana neljät pikkumiehen juhlat. Mieli on levollinen ja
tiskit miltei hoidettu. Mies paiskii töitä viereisessä huoneessa ja kuuntelee
Ultra Brata. Lapset sammuivat tavallista aikaisemmin. Rankka juhlinta vaatii
veronsa.
Kun on syytä juhlaan, silloin meillä juhlitaan ja kunnolla.
Pikku N sai tänä vuonna neljät juhlat; yksi frendiporukalle, toiset kummeille,
kolmannet sukulaisille ja neljännet entisille ja nykyisille tarhakavereille.
Juhlimme useassa osassa, sillä haluamme pitää kotisynttäreitä niin pitkään kun
mahdollista, eikä kotiimme mahdu kerralla valtavaa lössiä. Olen kaiken lisäksi
sen verran itsekäs, että haluan itsekin nauttia juhlista. Ehdin varmasti
seurustella kaikkien kanssa, kun vieraita ei ole mahdotonta määrää.
Pikkuisten synttäreillä ei tarvitse vielä olla mitään sen
erikoisempia sirkushuveja. Nakit, popparit, jäde ja karkit kelpaavat kaikille
ja ohjelmaksi riittää ohjaamaton leikkiminen. Niin ja sitten se perinteinen
onginta, jonka meinaan aina unohtaa.
Jossain vaiheessa lapset alkanevat vaatia isompaa ja
hienompaa. Ystävien kautta on jo
saatu ensi tuntuma HopLop-synttäreihin. Toistaiseksi nautimme näistä helpoista,
yksinkertaisista, kotikutoisista juhlista. Ensi vuonna täytyy tosin miettiä
koristelut uusiksi. Viirit viritetään kattoon tavalliseen tapaan, mutta
synttärijuna pitää laittaa naftaliiniin. Numerot loppuvat kuutoseen mutta
meillä juhlitaan senkin jälkeen ja useaan otteeseen.
Hurjat sankarit, hyvät ystävykset
Kuusi vuotta sitten syntyi kolme poikaserkusta viiden viikon sisään.
Jokaiselle täytyy tietysti olla kakussa oma kynttilänsä.
Ei kommentteja