Lemmenlaivan tunnelma oli kaukana, kun kävin antamassa mojovat halipusut lapsukaisille ja R:lle Viikkarin terminaalissa. Ei tällä pimeydellä hirveästi
vilkutella putkessa laivaan kävelijöille. Niinpä nappasin puhelimen kouraani ja
soitin systerilleni Ruotsiin: ”Matkalla! Vuorokauden kuluttua siellä, jos ilmojen haltija ja Ruotsin valtion rautatiet näin suovat.”
Mitä teinkään ensimmäiseksi kotiin tultuani? No tottahan toki laitoin
Buu-klubbenin päälle totuttuun tapaan. Ihmettelin vain aikani että tuotako
tässä nyt pitäisi katsoa... Sen jälkeen keitin kunnon maitokahvit – kahdelle.
Toinen mukillinen odottaa orpona tiskipöydän kulmalla.
Mun pitää selvästikin harjoitella tätä kotona yksin
olemista. Kun oikein tsemppaan, pääsen varmaankin jatkokurssille siinä
vaiheessa, kun muu perhe tuleekin taas jo kotiin.
kuva: www.megomuseum.com
Ei kommentteja