Tarhan vanhempainyhdistyksen järjestämät Halloween-juhlat
olivat vauhdikkaat ja äänekkäät. ”Hevikokki” oli taikonut herkullista
kasviskeittoa ja maailman parasta leipää. Olisin voinut puputtaa sitä
enemmänkin. Vatsa vaan ei enää ole samalla tavalla vuorattu leivällä kuin
aiemmin, joten yritän nauttia tuota herkkua hyvän olon rajoissa.
Oli ihana nähdä lasten intoa heidän liihotellessaan
ympäriinsä prinsessoina, kurpitsoina, kummituksina, merirosvoina tai missä vain
ihanissa luomuksissa. Kuten arvata saattaa, kotiuduimme kahden äärimmäisen
hikisen ja väsyneen lapsen kanssa. Suihku venyi kylpemiseksi mutta eikö sekin
ole eräänlainen illan rauhoittumishetki?! Ainakin sillä sai lämpöä hytiseviin
luihin.
Halloweenittely alkoi meillä virallisesti eilen puolilta
öin. Sähköhammasharjani päätti sanoa sopimuksensa irti hyvin ladattuna ja
erittäin äänekkäästi. Sitä ei saanut pois päältä kun sen oli kerran saanut
työn ja tuskan jälkeen toimimaan. Niinpä nukahdimme kylppäristä kantautuvaan kolkkoon
sähköhammasharjan hurinaan. Se miltei pomppi raivoissaan kaakelilattialla.
Siinä olisi jutun juurta modernisoituun uusintaversioon Disneyn
Fantasia-tarinasta.
Lankoni tekstasi lahden takaa kiitokset alkuviikon lenkistä. Valitin vastauksessani, että arvon lähteäkö vai eikö. "Du ska, så blir du pigg och glad sen", tuli vastaus pikana. Ei auttanut kuin lähteä pimeään ja kylmään. Kannatti!
To 1.11. Töölönlahdella
6,2 km | 32:25
Ei kommentteja